tiistai 7. kesäkuuta 2016

Kallio allani



Rakkautesi ääriviivat
piirtyneenä kiveen
yhä uudelleen ja uudelleen

kaunis, herkkä,
itsepintainen
pysyvä

vain hölmö kyseenalaistaa
kyseenalaistamattoman
itsestäänselvän
kaikesta muusta riippumattoman

mutta hölmöhän minä

usein

etsin rakkauttasi
vaikka olen, elän, hengitän
kallio allani
ja kallion yllä taivas
hitaana kumpuilevat pilvet
se aurinkokin, jossain

maa ja vesi

kaikki heijastavat
olen olemassa
tässä ja nyt

olen turvassa

on kaunista
olen matkalla


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti