tiistai 5. heinäkuuta 2016

Lohtuna hämärän hetkellä


Hämärään eksynyt


Juuri keskellä kauneinta kesää
ei olekaan jäljellä muuta
vain lohdutonta pimeää

minun pihani valtaa hämärä
jollaista en tahdo kokea

kuka voi lohduttaa
lohdutonta
kuka valaista tien
hämärään eksyneen

lohtuna hämärän hetkellä
vain se ojentuva käsi
joka tarttuu
siivet, jotka kantavat
kuiskaus, joka vastaa
voimattomaan huutooni
joku, joka katsoo
etten eksy loputtomiin



Yksi, ainutlaatuinen


Kun yksi
kukan terälehdistä putoaa
ei sen tilalle koskaan kasva toista
täysin samanlaista

jotakin ainutlaatuista
on mennyt iäksi pois



Surun kohdanneen iloa


Monenlaista on työtä
ihmisellä
ja aina voisi kaikkea tehdä
kai hiukan kiireemmin
vaan yksi on työ
jota kiiruhtamaan
ei kykene meistä kukaan

surutyö

se on tehtävä hitaassa tahdissa
ilman taukoja

mutta palkkana
jotakin uutta, syvempää
surun kohdanneen iloa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti